Hymy: Luontosarja
Luontosarja
18.9.2007
Ennätyspuut - pisin ja paksuin
Asiasanat: suomenennätyspuu, kuusi, koivu, pihlaja, kataja, mänty
Suomen luonto kätkee sisälleen puita, joiden pituus mitataan useissa kymmenissä metreissä ja tyvimittakin useissa metreissä. Pisin Suomesta löytyvä puu on euroopanlehtikuusi, mutta myös kotoisemmat männyt, kuuset, koivut ja lepät hätyyttelevät kymmenien metrien mittoja.
Puilla saattaa olla myös komea ikä. Lapissa tunnetaan useita yli tuhat vuotta vanhoja katajia.
Kuuluisan, tuuhean ja pallomaisen Kuninkaan männyn ympärysmitta on melko tarkkaan viisi metriä. Se on Suomen paksuin mänty ja oksistoltaankin suurin.
Kuninkaan mänty on kuin Kalevalan tammi, taivaita hipova emäpuu. Se on niin suuri, ettei todeksi usko, ennen kuin itse näkee.
Jättiläinen kasvaa Hämeenlinnan Pikku-Parolassa Kiltintien varrella, lähellä vankilalle johtavan tien risteystä. Se on kuvattu sellaisesta kulmasta, ettei maisemaa rumentava voimalinja näy vasemmalla eikä armeijan varikon piikkilanka-aita pilaa tunnelmaa kuvan oikeassa reunassa.
Tarinan mukaan Parolan sotilasleirillä vieraillut Ruotsi-Suomen kuningas olisi aterioinut puun juurella. Se voi olla hyvin mahdollista, sillä laaja ja tuuhea oksisto on helteisenä kesäpäivänä tarjonnut vilpoisan katveen.
Rauhoitettua merkkipetäjää sanotaan myös Rakuunan männyksi. Nimi pohjautuu tarinaan rakuunasta, joka taistelun tiimellyksessä keksi piilottaa joukkonsa lipun männyn 20 metriä läpimitaltaan olevaan latvukseen, jottei vihollinen sitä veisi ja häpeää tuottaisi.
Kaksihaaraisen puun ympäristö on päässyt pahemman kerran villiintymään. Kehäkivet ja niitä yhdistävä kettinkiketju hukkuvat kasvustoon. On masentavaa, että valtakunnan valtavin petäjä on jätetty hunningolle ja tungettu ahtaalle, vaikka se on ollut komea nähtävyys varmasti jo muutaman vuosisadan ajan.
Tällainen luonnon muistomerkki vaatii tilaa ympärilleen. Kun se sitä saa, säteilee se suuruuttaan laajalti joka suuntaan. Kunnioitusta edellyttää jo virallinen suojelukin.
LEHMON JÄTTI KONTIOLAHDELLA
Suomen korkein mänty, Lehmon Jätti, kasvaa Joensuun pohjoispuolella Kontiolahteen kuuluvassa Lehmossa kuntopolun varrella Utranharjun notkelmassa.
Se on täysin eri maata, eri puulajia, kuin vanttera Kuninkaan mänty. Metsäntutkimuslaitos on mitannut jätin pituudeksi tänä vuonna 38,9 metriä. Se on valittu jalostuksen kantapuuksi, koska sen runko on kuin paraskin laivan masto, suora ja tasaisesti kapeneva. Runko on oksaton. Latvus on pieni tupsu korkeuksissa.
Punkaharjulla Metlan mailla kasvava kantapuu häviää Lehmon jätille vain 0,4 metriä eli sen korkeus on vastikään tehdyn mittauksen mukaan 38,5 metriä. - Tällaisestako männystä tulee ilmaisu hongankolistaja?
KORKEALLE KURKOTTAA MUURAMEN KUUSI
Simo Nieminen, 60, istuu kotitalonsa lähellä hämärässä kuusikossa puun numero E 1222 juurella. Kuusmäen vanhojen metsien suojelualueen puronotkelman rodunjalostuksen pluspuu ei ole erikoisen paksu eikä muutoinkaan huomiota herättävä. Mutta pitkä se on. Pituudeltaan 43,5-metrisenä se häviää tiettävästi vain yhdelle kuuselle Suomessa. Se taas kasvaa Asikkalassa Vesijaon luonnonpuistossa ja on tällä hetkellä 44,5 metrinen.
Muutaman vuoden kuluttua järjestys saattaa olla toinen, sillä Vesisjaon kuusen latvus on kuivahtanut eikä vuotuinen kasvu ole kaksistakaan. Kuusmäen kuusi puolestaan venyy kahdeksisen senttiä vuodessa. Kun sen ikä on noin 140 vuotta, voi se kasvaa vielä pitkäänkin, hyvinkin vielä toisen mokoman ja pituudessa useita metrejä.
Muuramen takamailla sijaitseva Kuusmäki on nähtävyys sinällään, sakea kuusikko, jossa pitkät kuuset humisevat. Aina ei näin ole ollut, sillä E 1222:n on päässyt taimeksi kaskeamisen jälkeen lähes puolitoista vuosisataa sitten. Muistona kaskikulttuurista Simo Nieminen näyttää lähistöllä olleen Maksingan kruununtorpan pohjaa.
Kuusi on kova venyttämään pituutta. Pisimmätkin männyt häviävät ennätyskuusille viitisen metriä. Euroopan pisin puu on Sudeeteilla kasvava 65-metrinen kuusenhujoppi.
Suomen paksuin kuusi on kasvanut Sumiaisten Pynnönsaaressa Rautiaisen talon rajalla mäenrinteessä. Sen ympärysmitta on 470 senttiä ja se haarautuu miehen korkeudelta kahdeksi. Toinen haara on kuollut eikä toinenkaan voi hyvin. Kuusen kuolema johtuu siitä, että salama on iskenyt siihen useita kertoja.
Lähellekään näin järeitä kuusia ei ole muualla Suomessa; yli nelimetrisiä kuitenkin muutamia. Sekä Kuusmäen että Vesijoen pitkien kuusien tyvimitta on vain 170 senttiä.
SUOMEN ENNÄTYSPITUUS
Suomen korkeimman puun tyvi on ympärykseltään 287, läpimitaltaan 91 senttiä. Tyven päällä on 45,0 metriä euroopanlehtikuusta. Se on hirmuinen mitta puulle, jolla lisäksi on laaja oksisto, kiintokuutioina 8,8. Kaiken kukkuraksi puu venyy pituutta metrin kolmessa vuodessa ja mihinkä vielä ehtiikään!
Suomen ennätyspuu kasvaa Punkaharjulla Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuspuistossa. Se on helppo löytää ja hyvä käydä katsomassa. Samassa metsikössä on useita jättiläisiä, yli 40-metrisiä euroopanlehtikuusia. Muutamissa on jopa 9,1 kiintokuutiota puuta. Ne ovat istutettuja, sillä laji ei lämpökauden jälkeen ole kuulunut luontaiseen puulajistoomme.
Suomessa on muutamia lehtikuusimetsikköjä. Tunnetuin on kuitenkin itärajan takana Karjalan kannaksella Raivolassa. Lehtikuusilaudan ja -lankun erikoisominaisuus on hyvä kosteuden kesto. Puuta onkin istutettu laivanrakennusta varten. Tänään tutkitaan innolla muitakin käyttötarkoituksia.
Maan pisin siperianlehtikuusi kasvaa edellisen lähellä Punkaharjulla. Se on 42,5-metrinen eikä kaukana ole jo edellä esitelty tupsulatvainen mäntykään.
KYLLÄ VOI KOIVUKIN OLLA ISO
Samassa puistossa, vain pari sataa metriä euroopanlehtikuusesta on vähäisen notkon pohjalla Suomen pisin koivu, 37,8-metrinen rauduskoivu. Sen kun näkee puiston polulta, ei millään arvaa kuinka ylös se on joutunut tunkemaan latvansa kilpaillessaan valosta lehtikuusien kanssa.
- Kirjoissa sanotaan, ettei koivu kasva yli 30-metriseksi, naureskelee puistosta vastaava Metlan metsätalousinsinööri Antero Mikkola, jonka reviirillä ovat molempien lehtikuusien, siperianpihdan ja rauduskoivun pisimmät tunnetut yksilöt.
Hieskoivukin on ylittänyt tuon maagisena pidetyn rajan. Tammisaaren Ramsholmenista on mitattu 31,4-metrinen yksilö.
Koivu mielletään mukavan kokoiseksi, joskus isoksikin yltyväksi pihapuuksi. Vallan mahdoton rauduskoivu on Mikkosten pihalla Paltamon Melalahdessa. Se on tyvimitaltaan, 520 senttiä, Suomen ennätyskoivu. Korkeudeksi arvioidaan 24 metriä ja latvuksen halkaisijaksi 18 metriä. Valtava se on kuvassakin.
- Pihalta näkee hyvin mihin saakka nelihaaraisen jättiläisen juuret ulottuvat. Se nimittäin imaisee niin kauheasti vettä, että nurmikko kellastuu joka kesä juuriston alueelta, sanoo Osmo Mikkonen.
Valtakunnasta löytyy pari kolme muutakin koivua, joiden tyvi ylittää viisi metriä.
PAKSUUDEN SUOMEN ENNÄTYS
Jos Paltamon koivun halaamiseen riittää nippanappa kolme isokoista ihmistä, tarvittaisiin jättipoppelin ympärille viisi henkeä. Sen 
tyvimitaksi on läheltä maanrajaa mitattu 837 senttiä. Puu on viisihaarainen, joista yksi on katkaistu niin kuin kuvasta näkyy.
Paksukaisten kuningas, jolla on korkeuttakin yli 30 metriä, kasvaa Nokialla Pitkäniemen sairaalan hallintorakennuksen edessä. Alueella on paljon muitakin kookkaita puita, sillä sinne on istutettu suuri määrä ulkomaisia puita. Puiston suunnitteli Willy Nykopp vuosisadan alussa ja sitä ovat vaalineet laitoksen ylilääkärit.
Valtava on tyveltään hopeapoppelikin, joka kasvaa Savossa Virtasalmen Valkeamäen kylässä. Sillä ympärysmitta on 770 senttiä. Kerrotaan, että Nikador Paavilainen olisi tuonut taimen Viipurista satakunta vuotta sitten.
Kotimainen poppeli on haapa. Sanotaan, että Suomen pisin haapa kasvaisi Lohjansaaressa ja olisi 32,8-metrinen. Nyt on kuitenkin löytynyt Muuramen Kuusmäestä vielä pidempi yksilö, mutta tieto on vahvistamaton.
Paksuimman sanotaan kasvavan Perhossa Humalajoella ja sen tyvimitan olevan 535 senttiä. Paikalta haapaa ei kuitenkaan löytynyt. Liekö lahonnut?
PIHLAJA TÄYTTÄÄ TONTIN
Valtakunnan paksuin pihlaja kasvaa EIla ja Tauno Lukkarisen kotipihalla. Piha puu on kahdeksanhaarainen, erittäin tuuhea ja hyvinvoipa. Maanpinnan tuntumassa sen ympärysmitta on 530 senttiä.
Tauno Lukkarinen protestoi sitä tietoa vastaan, ettei pihlaja saavuttaisi sadan vuoden ikää. Hän näyttää kuvaa vuodelta 1943, jossa istuu äitinsä ja veljensä kanssa vaakasuoralla haaralla.
- Runko ei kuvanoton jälkeen, siis 56 vuodessa, ole enää paksuuntunut. Sen perusteella tuntuu varmalta, että pihlaja on reilusti yli satavuotias, Tauno Lukkarinen perustelee.
Pisin pihlaja kasvaa nykyisen tiedon mukaan Bromarvissa. Sen korkeudeksi on mitattu 24,0 metriä.
Paksuimmat lehtipuut ovat yleensä jo tyvestä monihaaraisia. Niin on Suomen paksuin tervaleppäkin. Sen ympärys on maanpinnassa 668 senttiä. Tämän yhtäpitävän puuryhmän löytää Helsingin Tullisaaren ulkoilupuiston rantapolun varrelta.
Pisin, 30,4-metrinen tervaleppä kasvaa Tammisaaren Ramsholmenissa ja pisin 26,8-metrinen harmaaleppä Tuusulassa. Lehtipuista pisimmäksi venyttäytyy vuorijalava, jonka ennätysyksilö Tammisaaressa saavuttaa 39,3 metrin mitan.
Tammista paksuimmaksi tiedetään Piikkiön Lyytikkälän tammi, jonka ympärys rinnan korkeudella on 766 senttiä. Se on paljon, mutta kuitenkin vähän verrattuna Ruotsin ennätystammeen, jonka vyötärö on on 13,5 metriä.
Pisin tammi, 32,8 metriä on jälleen Tammisaaressa. Tammea pidetään vanhaksi elävänä puuna. Suomessa sille kuitenkin löytyy voittaja. Se on perisuomalainen, kotimainen puu.
POHJOISMAIDEN SUURIN KATAJA
”Tällä Pellon pientareella oli aikoinaan kaksi suurta katajaa, mutta toisen kaaduttua myrskyssä 1973, sen rauhoitus lakkautettiin 1980. Jäljelle jääneestä katajasta myrsky veituennasta huolimatta ison oksan 31.1.1997. Ennen myrskyä katajan korkeus oli 11,8 metriä. Ympärysmitta on 264 senttiä ja latvuksen 18 metriä”, sanotaan Pohjoismaiden suurimman katajan vieressä olevassa taulussa.
Ennätyskataja kasvaa Tampereen Villilässä. Sen ympäristöön on kaavoitettu pientalotontteja ja tehty kunnallistekniikka teineen kaikkineen. Ilmeisesti kaupunki arvioi, että tämäkin rauhoitettu ennästyspuu kaatuu lähiaikoina.
Tiettävästi maan pisin kataja on Mäntsälän Sääksjärvellä. Sen pituudeksi on mitattu 16,8 metriä.
Lapista tunnetaan useita yli tuhatvuotisia katajia. Kataja voittaa meikäläisessä oloissa selvästi tammen, joka ilmeiseti häviää vielä petäjällekin.
KORKEUDENMITTAUS ON TIEDETTÄ
Puun korkeuden arvioiminen on ammattimiehellekin vaikeaa. Varmin ja luotettavin keino on mitata vaijerilla. Mutta kuka vie sen puun latvaan? Harvoin se onnistuu.
Toinen hyväksyttävä keino on takymetrimittaus. Pyysimme Metsäntutkimuslaitoksen metsätalousinsinöörin Veikko Silanderin esittelemään teodoliitista kehitetyn ja tietokoneistetun laitteen käyttöä. Parhaissa olosuhteissa sillä päästään 10 sentin tarkkuuteen.
Kävimme mittaamassa Helsingin Pitkäkosken rannalla puronotkossa kasvavia kuusia, jotka tiedetään pitkiksi, mutta kuinka pitkiä ne olivat? Lyhyen etsinnän jälkeen Silander löysi mitattavan yksilön. Sen korkeudeksi määritettiin 37,2 metriä.
Tässä jutussa mainitut puiden pituudet on saatu Metlan tutkijalta Teijo Nikkaselta. Puita on mitattu runsaasti parin vuoden ajan. Ehkä jo ensi talvena tiedot julkaistaan Dendrologian seuran Sorbifolia-lehdessä.
Mittaukset eivät ole ennätysten etsimistä. Pituus ja paksuus ovat tärkeitä ominaisuuksia. Ne tallennetaan Metlan metsägeneettiseen rekisteriin, jossa on tietoja muun muassa pluspuista ja ja metsäpuiden erikoismuodoista.
Ennätyspuut, Kuninkaanmänty, mänty, Rakuunan mänty, Lehmon Jätti, kuusi, Sumiaisten Pynnönsaari, lehtikuusi, euroopanlehtikuusi, siperianlehtikuusi, koivu, Virtasalmen Valkeamäki, haapa, pihlaja, tervaleppä, kataja, takymetrimittaus
Hymy 8-1999
Teksti ja kuvat: Risto Lounema
Tulosta | Lähetä kaverille
Kommentit (0)