Kisareportterina Puolassa!
Interrail-seikkailun alku oli vauhdikas ja meno on jatkunut yhtä hurjana. Hampurin visiitin jälkeen painelin viime tiistaina yöjunalla Itävallan Salzburgiin, jossa vietin yhden aurinkoisen päivän, flirttaillen nuorempien ja vanhempien naisten kanssa, ryystäen kahvia rautatieaseman vieressä olevassa kahvilassa.
Salzburgin kaupunki on viehättävä ja tutustumisen arvoinen paikka, ihmiset ovat iloisia ja ystävällisiä. Samanlaista ystavällisyyttä toivoisi myös Suomessa matkailupalveluyrittäjille sekä työntekijöille. Olen useasti törmännyt Suomessa happamalla naamataululla varustettuihin matkailualan ammattilaisiin, jotka eivät ymmärrä iloisuuden merkitystä asiakaspalvelussa.
DDR-museossa
Pikaisen, viime keskiviikon Salzburgin vierailun jälkeen painelin yöjunalla Berliiniin. Kiertelin torstaina tutustuen kaupungin nahtävyyksiin. Tutustumisenarvoinen paikka Berliinissä on entisen Itä-Saksan puolella sijaitseva TV-torni, josta on todella upeat naköalat. Toinen kohde on DDR-museo, joka varmasti kiinnostaa myös suomalaisia. Esillä oli runsaasti DDR:n aikaista esineistöa. Ruuanlaittovälineistä salakuuntelulaitteistoihin. Museon vieressä toimii ravintola, joka tarjoaa DDR-juomaa ja ruokaa.
Kaupungilla pyörimisen jälkeen menin metrolla Suomi-keskukseen, joka sijaitsee värikkäässä ja monikulttuurisessa Kreuzbergin kaupunginosassa aivan Passion-kirkon kyljessä. Suomalaisen seurakunnan lisäksi keskuksessa toimivat suomalainen kielikoulu sekä suomalais-saksalais-seura DFG. Vasynyttä, mutta onnellista reissaajaa oli vastaanottamassa myös Suomi-keskuksen johtaja Maija Jalass, hän esitteli Suomi-keskuksen toimintaa ja samalla kertoi, että illalla esiintyy kirkossa oululainen Gaudiate-kuoro.
Illalla kuunnellessani kuoroesitystä, tirautin reissun ensimmäiset kyyneleet, kyyneleet jotka valuivat paidankauluksille. Esitys kosketti herkkää miesta todella syvälle. Mikä yhteensattuma, saksalaisessa kirkossa synnyinkaupunkini kuoro! Esityksen jälkeen tuli toinen koskettava hetki, kun yksi kuorolainen, kaunis viehättavä nainen tuli luokseni ja kysyi: Oletko sinä Mutasen Markku? Hieman punastellen vastasin, että kyllä minä olen….! -Toimin Oulussa opettajana ja olen
ollut luennollasi, nainen kertoi. Hienon illan jälkeen kävin pikaisesti pitseriassa ja virkistävän suihkun jälkeen painuin tyytyväisenä nukkumaan…
Tietokoneeseen iski virus
Reissun ainoa vastoinkäyminen tähän mennessä tapahtui, kun Hampurin Merimieskirkolla kannettavaani iski virus, jota en vielä ole saanut korjatuksi. Onneksi sain kirjoitetuksi sovitut kolumnit Suomi-keskuksen koneella. Muutaman muutaman tunnin kirjoittamisen jälkeen hyvästelin Suomi-keskuksen henkilökunnan ja lähdin takaisin kaupungille. Berliinin metrolla on kielitaidottomankin helppo liikkua. Selkeät ja hyvät opasteet.
Tämä matka on myös todellinen selviytymishaaste. Kuinka kielitaidottomana selviydyn kolmen kuukauden Interrail-reissusta? Uskon, että positiivisella ja ennakkoluulottomalla asenteella pärjää maassa kuin maassa. Joidenkin kielitaitoistenkin suomalaisten itsetunto on niin heikko, ettei uskaltauduta puhumaan ulkomailla ihmisten kanssa. Suomalainen pelkää joutuvansa naurunalaiseksi. Nauratko sinä Suomessa kielitaidottomalle ulkomaalaiselle turistille? Fiksuna ihmisenä tuskin.
Ensimmäinen kielellinen koitos oli Berliinin päärautatieaseman resecentrumissa, kun yritin varata makuupaikkaa Krakowan yöjunaan. Virkailija ilmoitti, etta Varsovan kautta ei mene yöjunaa Krakowaan. Minulle iski lievä paniikki..! Painelin seuraavaan resecentrumin pisteeseen, jossa virkailija junaili makuupaikan Pohjois-Puolan kautta menevään Krakowan-junaan. Jos joku virkailija ei osaa auttaa… mene toiselle luukulle on neuvoni kaikille reilaajille.
Viskiä venäläisten kanssa
Onnellisena makuulipun omistajana hymyssä suin painelin lähijunalla Angermundeen ja sieltä edelleen Szczeciin. Yöjunassa kanssani samassa makuuvaunussa oli kaksi venäläistä jalkapallofania, matkalla Ukrainaan. Koskaan aiemmin en ole nauranut yhtä paljon junamatkalla kuin näiden iloisten nuorten venäläisten kanssa. Hyvää englantia puhuvat nuoret yrittivät minulle viskin voimalla opettaa venäjänkieltä. Heikoin tuloksin, mutta silti viskiä kului..!
Perjantai-aamulla tyyytyväinen mies oli Krakowassa. Ensi töikseni hurautin taksilla Hostels.comin kautta varattuun Stairway hostelliin. Pieni, idyllinen hostelli sijaitsee kolme kilometriä keskustasta. Lauantaipäivastä tuli todella yllätysten päivä. Krakowan keskukseen on pystytetty jalkapallon EM-kisojen ajaksi lehdistökeskus. Päätin tutustua paikkaan. Kerroin heikolla englanninkielellä lehdistökeskuksenjohtajalle, että kirjoitan matkakertomuksia kolmeen suomalaiseen mediaan Hymyyn, Salon Seudun Sanomiin sekä Matkalehteen.
Hetken kuluttua kaulassani komeili Municipal press centre media-passi. Lisäksi käteeni työnnettiin kaunis kangaskassi. Hetkessä minusta tuli Krakowan kaupungin matkailutoimiston valtuuttama reportteri. Minulla on käytössäni kaikki lehdistökeskuksen palvelut. Tarjolla on kahvia ym. pikkupurtavaa sekä mikä tärkeintä saan kayttää veloituksetta keskuksen tietokonetta.
Lauantai-illalla minua pidettiin kaupungin ravitsemusliikkeissä kuin piispaa pappilassa. Kumartaen toivotettiin tervetulleeksi paikalliseen rock-klubiin. Tanä aamuna minua ”kaikenkukkuraksi” haastatteli Puolan median suurimman julkaisun Agora Gazeta-lehden tähtireportteri Dominika Maciejasz, lehdellä on yli 400 000 lukijaa.
Muutama päivä vielä Krakowassa, saas nahdä mitä vielä tapahtuu…!
Markku Mutanen
ADHD-luennotsija, Interrail-seikkailija ja Hymy-lehden blogikolumnisti
